Kerran uneksin
kauniista ihmisistä ja heidän
toiveikkaista unelmistaan;
ne olivat meriä
ja lintu, jonka silmät näkivät etelän
kimaltavat joet,
se olin minä
ja sinä,
sinun veneesi oli kristallia
että näkisit meren koko kiehtovan syvyyden
et pelännyt lainkaan tuulia,
et merihirviöitä
etkä vapautta
Minua ympäröivät huumaavat kukat,
kaikki oli läpinäkyvää,
sinäkin:
näin että sydämesi oli minulle auki
mutta eihän tammikuun unien lintu voinut lentää
2004, edit 2015
No comments:
Post a Comment