Näimme toisemme
korkeaa taivasta vasten,
selkeämmin kuin unissa
puhuit niin kuin tyyni mies puhuu
joka on juuri löytänyt lähteen
keskeltä aavikkoa
minä taas en puhunut,
enhän puhu,
ellei ole varmaa, että sitä palvotaan
sitä paitsi
voin lumota äänelläni muita,
mutta sinun edessäsi minusta tulee pieni piipittävä varpunen
Keskiyön auringon loppumattomassa kajossa,
hiekkaisen tuulen riepotuksessa
kumpikaan ei löydä tietä vuorille,
ensimmäisen etapin merkkitulille
No comments:
Post a Comment