Sinä kaikista kaunein valo
liekin elävä, pyhä hehku
sinut synnytti auringon välke merellä,
illan ensimmäinen tähti katoavalla taivaalla
En minä etsinyt mitään, en
päättänyt mikä valo
voisi jopa sanoa että elämäni oli
supussa ja maailma,
siitä minulla ei ollut tietoa,
ainoastaan kapeista peloistani
Aurinko toi sinut
kun minä istuin paljaan magnoliapuun alla
ja odotin kevättä.
Pelkäsin mutta taistelin
sinut irti omista peloistasi
silmäni ehtivät jo himmetä enkä huomannut
että yötaivas harteillasi, sylisi oli minulle auki
Paljon kiitoksia kommentista Tuuli :) Kiva tietää että joku lukee blogia, en ole niin pitkään aikaan päivittänyt.
ReplyDelete